En oleta että kukaan haluaa jakaa täällä kokemuksiaan kiusattuna tai kiusaajana olosta ihan yhtä innokkaasti kuin ihmiset nimimerkin takaa Hesarissa, mutta saa toki. Aiheesta voi silti puhua yleisesti ja miten siihen tulisi puuttua. Faktahan on se että melkein kaikilla on kokemuksta molemmalla puolella olemisesta, edes hyvin pieniä. Se minkä toinen määrittää kiusaamiseksi voi toisen mielestä ollakin vain toverillista härnäämistä.
Kiusaamista on joka paikassa. Kouluissa kiusataan, armeijassa kiusataan, työpaikoilla kiusataan ja varmaan vanhainkodeissakin kiusataan... Siksi olen itse joskus synkkinä hetkinäni lähinnä sitä mieltä, että jokut ihmiset yksinkertaisesti ovat pahoja ja kiusaamiseen tulisi vastata vain antamalla kunnolla takaisin niin että kiusaajat oppisivat. Varmaankaan en ole ainoa, joka on joskus nautiskellut ajatuksella siitä miten mukavaa olisi lyödä lyöjää.
Edellinen kappale ei kuitenkaan vastaa virallista kantaani
, sillä harva ihminen on oikeasti läpeensä paha ja yleensä kiusaajillakaan ei ole kaikki ihan kunnossa. Tosin ovathan jotkut ihmiset sadistisempia kuin toiset, mutta siitäkin voinee jossain määrin oppia eroon. Monet katuvatkin aikuisena tekojaan ja voin vain kuvitella millaista on elää sen tiedon kanssa, että on kiusannut jonkun siihen pisteeseen, että tämä päätyy esimerkiksi itsemurhaan tai mielisairaalaan (ks. hesarin mielipidepalsta 25.5.09).Mitään konkreettista en tältä istumalta keksi , mutta kiusaamiseen pitää mielestäni puuttua heti eikä kiusaajaakaan pidä lokeroida heti sadistiksi vaan tälle pitää antaa mahdollisuus oppia toimimaan toisin.
Ehm...Joo. Sana on vapaa
